Yrityskauppavalvonta osana transaktioprosessia

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (”KKV”) hyväksyntä vaaditaan yhä useammalle yrityskaupalle Kilpailulakiin 1.1.2023 voimaan tulleen muutoksen myötä, jonka yhteydessä muun muassa osapuolia koskevat liikevaihtorajat laskivat. Yrityskauppavalvonta on syytä huomioida osana varsinaista yrityskauppaprosessia jo valmisteluvaiheessa.

Valvonta koskee kaikkia yrityskauppoja, joissa on kyse määräysvallan hankkimisesta ja joissa osapuolten eli kohdeyrityksen tai kohdeliiketoiminnan sekä määräysvallan hankkijan yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa: Lisäksi vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto tulee ylittää kummankin osalta 10 miljoonaa euroa. Siten yrityskauppavalvontaa ei ole rajattu ainoastaan kilpailijoiden välisiin järjestelyihin, vaan ilmoitusvelvollisuus koskee myös yrityskauppoja, joissa osapuolet eivät harjoita keskenään kilpailevaa toimintaa. Sen sijaan yritysjärjestelyn kilpailuoikeudellisen arvioinnin osalta arviointi keskittyy yrityskaupalle relevanttien markkinoiden määrittämiselle sekä osapuolten markkinaosuuksiin näillä markkinoilla. Relevanttien markkinoiden osalta osapuolten toimintaa tarkastellaan sekä tuote- ja palvelukohtaisesti että maantieteellisesti jaoteltuna.

Huolellinen valmistautuminen säästää sekä kuluissa että ajassa

Onnistuneen yrityskauppaprosessin kannalta erityisesti kilpailijoiden välisissä järjestelyissä kilpailuoikeudelliset kysymykset on syytä huomioida jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityisesti järjestelyissä, joissa toimiala on keskittynyt ja yrityskaupan osapuolten markkinaosuudet ovat korkeat, on kaupan toteutumisen edellytykset hyvä selvittää huolellisesti etukäteen alustavalla Merger Control -arvioinnilla. Arviointi auttaa hahmottamaan järjestelyn mahdollisia kilpailuongelmia, kuten markkinoita, joilla osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus nousisi korkeaksi. Siten arviointi tukee päätöksentekoa siitä, kuinka todennäköisesti yritysjärjestely tulisi KKV:n hyväksymäksi ja onko riskiä sille, että yrityskaupalle asetetut tavoitteet jäisivät saavuttamatta. Selvittämällä mahdolliset kilpailuoikeudelliset haasteet varhaisessa vaiheessa, voidaan ehkäistä tarpeettomaksi osoittautuvien kulujen syntyminen jo prosessin alussa.

Toisaalta yrityskauppailmoituksen valmistelu tulisi aloittaa hyvissä ajoin varsinaisen yrityskauppaprosessin rinnalla myös järjestelyissä, joissa osapuolten päällekkäisyydet ovat vähäiset tai markkinaosuudet maltilliset, eikä järjestelyyn siten lähtökohtaisesti liity kilpailuoikeudellisia ongelmia. Yrityskauppailmoitus edellyttää, osapuolten liiketoiminnasta riippuen, usein erilaisten relevantteja markkinoita kuvaavien tietojen sekä osapuolten liiketoimintaa koskevien tunnuslukujen toimittamista yrityskauppailmoituksen yhteydessä. Toisinaan tietoja ei ole valmiiksi saatavilla osapuolten järjestelmissä, jolloin tiedonkeruu ja tuottaminen oikeaan muotoon voi viedä aikaa.  Siten yrityskauppailmoituksen valmistelemiseen on syytä varata riittävästi aikaa. Koska ilmoitus voidaan jättää vireille jo siinä vaiheessa, kun osapuolet voivat osoittaa riittävällä varmuudella aikomuksensa tehdä yrityskauppa ja toisaalta koska yrityskauppaa ei voida panna täytäntöön ennen KKV:n hyväksyntää, voidaan tätä Signingin ja Closingin välistä aikaa lyhentää valmistelemalla yrityskauppailmoitusta rinnakkain varsinaisen transaktioprosessin kanssa.

Huolellisella valmistautumisella voidaan siten varmistaa yrityskaupan tavoitteiden toteutuminen ja toisaalta huolehtia siitä, että transaktio voidaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa.

Haluatko syventää tietämystäsi aiheesta? Lämpimästi tervetuloa webinaariimme "Yrityskauppavalvonta osana transaktioprosessia" 25.9.2024 klo 9:00 – 9:45. Aiheesta keskustelevat Partner Olli Hyvönen ja Associate Sanni Tirkkonen. Rekisteröidy mukaan täältä.